Aamu pyjamassa on kodin pehmein hetki. Hiukset ovat sekaisin, silmät puoliksi kiinni, ja joku istuu jo aamupalapöydässä lusikka kädessä. Nämä hetket unohtuvat helposti, koska ne tuntuvat tavallisilta. Mutta vuosien päästä juuri ne ovat parhaita muistoja. Kukaan ei muista täydellistä poseerausta, mutta pörröiset aamuhiukset ja unisen hymyn muistaa.
Tavallisuus on aarre
Ikkuna on aamun paras valonlähde. Istu tai seiso niin, että valo tulee sivulta, ja anna kuvattavan olla rauhassa. Sammuta salama ja keittiön kirkas kattovalo, jos ikkunan valo riittää. Pehmeä päivänvalo tekee ihosta lämpimän ja pyjaman väreistä miellyttäviä. Kokeile eri paikkoja, kunnes löydät sen, jossa valo on kaunein. Ikkunan ääressä otetut kuvat näyttävät usein rauhallisilta silloinkin, kun huone on sekaisin, ja se on aivan hyvä.
Kuvaa pienet asiat: puuro kulhossa, kaksi pientä jalkaa tuolin alla, leivän muruja pöydällä ja lapsi, joka haukottelee. Älä pyydä katsomaan kameraan, vaan anna kaiken tapahtua omalla painollaan. Silloin ilmeet ovat aitoja, eivätkä lapset tunne olevansa esillä. Voit ottaa monta kuvaa peräkkäin ja valita niistä hauskimman.
Kuvaa myös aikuiset. Usein vanhempi on se, joka ottaa kuvat, ja itse jää pois kaikista muistoista. Anna puhelin toiselle tai nojaa se kirjapinoon ja käytä ajastinta. Kuvaan tulee aamun pöytä ja sinä lasten keskellä, uni vielä silmissä. Sellainen kuva on myöhemmin todella arvokas, vaikka juuri nyt se tuntuu tavalliselta.
Valitse muutama kuva kuukaudessa ja tallenna ne samaan kansioon, jonka nimi on aamut. Kun katsot niitä myöhemmin, näet, kuinka lapset ovat kasvaneet ja kuinka koti on muuttunut. Voit kirjoittaa jokaiseen kuvaan yhden rivin siitä, mitä aamulla tapahtui. Pienet yksityiskohdat, kuten lempimuki tai lapsen uusi sana, unohtuvat nopeasti, ja ne kannattaa merkitä muistiin.
Kysy lapsilta, mitä he pitävät aamuissa parhaana. Vastaus voi yllättää, ja siitä saa uusia aiheita kuviin. Ehkä se on lämmin torkkupeitto, isän kokeilema uusi voileipä tai kissa, joka kiipeää peiton päälle. Kuvaa se, mikä heille on tärkeää, niin kuvista tulee yhteisiä. Kirjoita vastaukset muistiin, sillä lasten omat sanat ovat usein hauskempia kuin mikään otsikko, jonka aikuinen keksisi.
